perjantai 24. heinäkuuta 2015

Hakuprosessista

Kotiyliopiston kansainväliset palvelut toivovat, että mun blogista on hyötyä tuleville vaihtareille. Ainakin itse oon kolunnut edellisten UPEI-vaihtareiden blogit läpi useita kertoja ja saanut niistä paljon apua ja vinkkejä! Siinä toivossa, että joku tuleva lähtijä hyötyy myös mun blogista, kerron ihan alkuun vähän hakuprosessin etenemisestä ja muista ennen vaihtoa tapahtuvista käytännön asioista. 

Vaihtoon nimittäminen
Hakuaika kahdenvälisiin, Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin seuraavalle lukuvuodelle päättyi 1.11. Haku tapahtui Mobility-Online-portaalissa eikä ollut ihan yhden illan juttu, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä! Hakemukseen piti kirjoittaa pari pientä englanninkielistä tekstiä siitä, miksi haluaa vaihtoon, mitä siitä ajattelee hyötyvänsä ja mitä meinaa tehdä tulevaisuudessa opiskelujen ja uran suhteen. Lisäksi tiedusteltiin alustavasti kiinnostavia kursseja kohdeyliopistosta sekä sitä, miten ne korvaavat kotiyliopiston kursseja vai hyväksiluetaanko ne valinnaisiin opintoihin.

Loppujen lopuksi mä en valinnut yhtään niistä kursseista, jotka tuossa vaiheessa listasin hakemukseeni. Lähinnä olennaista kai on se, että ottaa asioista selvää ja tutkii kohdeyliopiston sivuja sekä osoittaa olevansa motivoitunut lähtemään vaihtoon.

Tulokset vaihtoon nimittämisestä tulivat sähköpostitse viimein 11.12. Hakijoita Prinssi Edwardin saarelle oli 18, joista valittiin kaksi. Tuntui, ja tuntuu ihan välillä vieläkin, ihan uskomattomalta, että mä olin niistä toinen! Toki edessä oli vielä varsinainen haku kohdeyliopistoon, mutta käsittääkseni se on pelkkä muodollisuus eikä juuri ketään ole enää siinä vaiheessa hylätty, jos kielitesti menee läpi. Semisti rennoilla fiiliksillä sai siis olla.

Kielitesti
Englannin pääaineopiskelijat välttyvät kielitestiltä Kanadaan lähtiessään, mutta meidän tavallisten kuolevaisten piti se suorittaa. 30 euron hintainen kielitesti järjestettiin tammikuussa kotiyliopiston tiloissa kahtena peräkkäisenä päivänä - TOEFLia ei onneksi tarvinnut tehdä. Ensimmäisenä päivänä testattiin kirjoittaminen ja lukeminen neljän tunnin mittaisella kirjallisella kokeella. Osio ei ollut vaikea, vaikka mä olin sitä kovasti stressanutkin. Aika tosin meinasi jäädä lyhyeksi, mutta ehdin kuitenkin tehdä kaikki tehtävät.

Seuraavana päivänä testattiin suullista osaamista. Juttelimme pareittain kymmenisen minuuttia omaan alaan liittyvistä asioista testaajan kuunnellessa vierestä. Tilanne oli yllättävän rento ja nopeasti ohi. Kielitestin tulokset ja todistus olivat valmiina viikon sisällä ja tulos vastasi hyvin sitä osaamistasoa, jolla olin ajatellutkin olevani. Testi oli mun mielestä huomattavasti esimerkiksi englannin ylioppilaskirjoituksia helpompi eikä sitä olisi juuri kannattanut jännittää.

Kohdeyliopistoon hakeminen ja hyväksyntä 
Seuraavaksi pääsin täyttämään hakemuksen UPEI:hin. Siinä kysyttiin lähinnä yhteystietoja eikä mitään pidempiä kirjeitä tarvinnut enää laittaa menemään. Hakemuksen liitteeksi vaadittiin kielitestin todistus, opintosuoritusote ja kurssivalintalomake. Tässä vaiheessa syksyn kurssitarjonta ei ollut vielä täysin selvinnyt, mutta laitoin niitä kursseja, joita oli ollut tarjola edellisenä syksynä. Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut lähettivät hakemuksen postitse mun puolesta ja auttoivat muutenkin hakemuksen täyttämisessä ja liitteiden hankkimisessa. Yksin vaihtoasioita ei tarvinnut muutenkaan missään vaiheessa pohtia.

Hyväksymiskirje Kanadasta tuli kv-palveluihin reilu viikko hakemuksen lähettämisen jälkeen, eli tosi vikkelästi. Kirjeen mukana sain opiskelijanumeroni sekä tunnukseni UPEI:n verkkoon (sähköposti, Moodle ja Campus Login -järjestelmä) ja vähän yleistä infoa yliopistosta.

Asunnon haku ja kurssivalinnat
Jos haluaa asua kampuksella, asuntoa kannattanee hakea mahdollisimman pian hyväksymiskirjeen saapumisen jälkeen. Mä hain ja sain huoneen kahden hengen keittiöllisestä soluasunnosta Blanchard Hallista. Muissa asuntoloissa, Andrew Hallissa ja Bernardine Hallissa, ei asunnoissa ole kunnollista keittiötä. Tieto kämpän saamisesta tuli pääsiäisen tienoilla, minkä jälkeen oli viikko tai kaksi ottaa asuntotarjous vastaan ja maksaa 300 dollarin etumaksu. Tämä hoitui ihan näppärästi antamalla vain kortin tiedot Campus Loginissa.

Blanchardissa asujien ei ole pakko lunastaa meal plania (= rajattomasti ruokaa ruokalasta seitsemänä tai viitenä päivänä viikossa), mutta niin saa tehdä jos haluaa. Mä tulin kuitenkin siihen tulokseen, että en syö niin paljon ja usein, että se oikein kannattaisi etenkin, kun jo asuminen maksaa niin paljon. Syksyn asumiselle hintaa tulee $2967 eli ei todellakaan halpa solukämppä. Ehkä vähän edullisemman asunnon olisi löytänyt vapailta markkinoilta, mutta mä koin yliopiston välittömässä läheisyydessä asumisen helpoimmaksi.

Toukokuun alussa mun piti myös vielä kerran ilmoittaa, mille kursseille toivoisin pääseväni. Nyt aikataulut olivat jo selvillä, joten saatoin tehdä aika tarkkoja suunnitelmia. UPEI-vaihtari opiskelee lukukaudessa 3-5 kurssia ja mä päätin, että tuo kolme riittää ihan hyvin. Kolmesta ensisijaisesta kurssitoiveestani pääsin kahdelle ja kolmaskin oli ensimmäinen varavalinta. Läheskään kaikkia mielenkiintoisia kursseja ei ollut nyt syksyllä tarjolla, mutta olen ihan tyytyväinen kurssivalintoihini. Totuus tietysti saattaa olla toinen, kunhan opiskelut alkavat.

Lähtöorientaatio
Huhtikuun lopulla Jyväskylän yliopisto järjesti lähtöorientaation, johon kannattaa osallistua. Itse jouduin skippamaan puoli päivää tentin vuoksi, mutta silti tilaisuus oli mun mielestä hyödyllinen ja sieltä saatua vaihtarin opasta on tullut selailtua jälkeenpäin paljon. Ehdottomasti paras osuus oli päivän päätttävä kyselyhetki, jossa jakauduimme eri saleihin kohdemaan mukaan ja edelliset vaihtarit infosivat meitä juuri siitä paikasta, jonne olemme lähdössä. Vasta lähtöorientaatiossa sitä oikeasti tajusi olevansa lähdössä ja intoilu tulevasta syksystä alkoi.


Tekeminen ei tietysti loppunut hyväksyntään ja asunnonhakuun. Hoidettavien asioiden lista on pitkä (ja monta kohtaa vielä ruksimatta), mutta siitä lisää myöhemmin.

Tekstin määrästä huolimatta vaihtoon hakeminen ei mun mielestä ollut vaikeaa tai kovin aikaavievää, vaikka irrallisia osia on useampi. Ajoissa on hyvä olla liikkeellä - kevät kuluu ihan mielettömän nopeasti. Kuten sanottua, enää kuusi viikkoa lähtöön!

Suuntana Kanada

Tasan kuuden viikon päästä, 4. syyskuuta, lähden syyslukukaudeksi kahdenväliseen vaihtoon kohteenani Prinssi Edwardin saari Kanadan itärannikolla. Vaihtoyliopistoni on University of Prince Edward Island, UPEI, Charlottetownin pikkukaupungissa Prinssi Edwardin saarella. Kotona Jyväskylässä opiskelen pääaineenani ympäristötiedettä ja -teknologiaa (takana kaksi vuotta opiskelua) ja jotain samansuuntaista aion puuhailla Kanadassakin.


Tiesin jo yliopisto-opinnot aloittaessani haluavani vaihtoon heti kun mahdollista. Rakastan matkustelua ja vieraita paikkoja, mutta en ole koskaan vielä asunut ulkomailla. Lukioikäisenä haaveilin vaihtovuodesta, mutta lähinnä ehkä kustannussyistä se jäi väliin. Kirjoitusten jälkeen mun taas piti pitää välivuosi ja lähteä au pairiksi tai muuhun duuniin ulkomaille, mutta kun mä pääsin yliopistoon, päätin ottaa paikan vastaan. Nyt viimein on sitten sellainen hetki elämässä, että syksy ulkomailla sopii suunnitelmiin paremmin kuin hyvin ja mulle vieläpä maksetaan lähtemisestä (kiitti yliopiston apurahat), totta kai lähden.

Miksi sitten Kanada? Oikeastaan mä en ole ihan varma - olisin ollut ihan yhtä innokkaasti lähdössä vaikka Ruotsiin tai Saksaan. Haku vaihtoon Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin oli kuitenkin aiemmin kuin eurooppalaisiin, joten päätin kokeilla onneani vaikka ihan harjoitusmielessä, ja pääsin ykkösvaihtoehtooni Kanadaan. Vielä on tietty vaikea sanoa oliko valinta hyvä vai huono, mutta ainakin musta on mukavaa lähteä opiskelemaan maahan, jossa englanti on virallinen kieli ja jossa ei ole suomalaiselle liian kuuma (heh). Oon myös iloinen siitä, että vaihtopaikka on sellainen, jonne ei muuten tulisi lähdettyä.

Nyt odottelen syyskuun alkua vähän jännityksensekaisella innostuksella. Musta on todella, todella hauskaa päästä lähtemään. On ihan hurjan kiinnostavaa päästä kokeilemaan arkea toisessa maassa, vaikka sitten edes yhden syksyn ajan.

Vähän stressiherkkänä ihmisenä oon toki myös ollut ahdistunut ja ehtinyt tässä reilun puolen vuoden aikana kelata läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat jutut, mitkä voi vaihdossa mennä pieleen. Oon murehtinut sitä, etten saa Kanadasta kavereita, ja sitä, että lentokone putoaa tai matkatavarat katoaa, ja melko lailla kaikkea siltä väliltä.

Neljä kuukautta nyt kuitenkin viettää vaikka tikun nokassa, ja tällä hetkellä oon ehdottomasti ihan täpinöissäni lähdössä!