Yliopistovaihto on verrattain halpa mahdollisuus päästä ulkomaille tekemään muuta kuin töitä, mutta ihan ilmaiseksi ei tästäkään selviä. En oo oikeastaan kovin tarkasti laskenut, paljon mulla on mennyt rahaa ihan vaan ruokaan, ostoksiin ja kaikkeen pieneen kivaan, koska en halua masentua, mutta tässä nyt jotain hahmotelmaa vaihdon kiinteistä kuluista.
Vakuutukset yhteensä 170 euroa
- sisältää jatkuvan matkavakuutuksen ja kotivakuutuksen elokuuhun 2016 saakka
Menolento 410 euroa
- Helsinki - Reykjavik - Toronto - Charlottetown
Paluulennot 600 euroa
- erikseen Charlottetown - Montréal - New York ja myöhemmin New York - Tukholma - Helsinki
Kahden hengen soluasunto asuntolassa syksyksi noin 2040 euroa
Tuloja mulla on yliopiston apuraha (könttäsumma 1350 euroa) ja Suomesta toki opintotuki + asumislisä neljältä kuukaudelta (noin 500 euroa/kk) sekä vanhemmilta ihan korvaamaton tuki, josta oon kovin kiitollinen!
Reissuja jos miettii, niin PEI ei ole mikään optimaalisin mesta lähteä oikeastaan yhtään mihinkään. Matkat + parin yön majoitukset oli Halifaxiin suunnilleen 140 euroa, Montréaliin 200 ja Torontoon 300. Kanadan sisäiset lennot eivät taida olla kovin halpoja koskaan ja etäisyydet on valtavan pitkiä taittaa muilla kulkuneuvoilla. Eläminen taas noin keskimäärin taitaa olla täällä saman hintaista kuin Suomessa. Omenat maksavat enemmän mutta banaanit vähemmän jne.
Neljän dollarin PEI-kaljat |
Kokonaisen tutkinnon opiskelu täällä olisi jäätävän kallista touhua. Tarkkoja summia en enää muista, mutta kokonaislasku majoituksineen yhdeltä lukukaudelta huiteli jossain kymmenen ja viidentoista tuhannen dollarin välillä, eikä mulla ole edes täyttä viittä kurssia. International fee lähestulkoon tuplaa ulkomaisen opiskelijan lukukausimaksun, mutta halvalla ei kanadalainenkaan pääse - yhden kurssin hinta on noin 500 dollaria ja lisäksi maksettavana on kaikenlaista pakollista kirjastomaksusta terveydenhuoltolaskuun. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu (100 euroa vuodessa) alkaa tuntua aika kesyltä. Ilmaista koulutusta - joka ei laadussa ja tarjonnassa todellakaan häviä tälle maksulliselle - osaa kyllä tän reissun jälkeen arvostaa ihan toisella tavalla.
Toisaalta täällä on itsestäänselvyys käydä kurssit läpi kerralla kunnolla, kun niistä maksaa myös maksaa. Etenkin nyt lopputenttien alla jengi on alkanut opiskella ns. tosissaan. Kirjasto on joka päivä, myös viikonloppuisin, auki yhteentoista illalla ja sen jälkeen voi siirtyä lukemaan ruokalaan kahteen saakka aamuyöllä. Tämä siitäkin huolimatta, että lopputentti on tosiaan usein jotain 30-40 prosenttia arvosanasta. Ainakin mä olen tietääkseni jo päässyt läpi kaikista muista kursseista paitsi filosofiasta, joten välillä stressaaminen tuntuu hassulta (tai tuntuisi, jos mulla ei olisi tätä kandi-nimistä sivuhommaa tässä). Tietysti tilanne on varmasti erilainen niillä, joilla on vaikka viisi lopputenttiä. Täällä kun kaikki tentit on tosiaan kahden viikon ajanjaksolla eikä uusintoja taideta harrastaa ollenkaan.
Suomessa taas tilastotieteen peruskurssin voi hyvin ottaa pariin kolmeen kertaan ja mennä joka kerta lukematta monivalintatenttiin sormet ristissä, kun mitään hävittävää ei oikein ole. Kovin erilaiset on systeemit.
Tänään satoi lunta! |